Vuorotteleva asuminen

  

Ruotsin sosiaalihallituksen raportti

  

Johdanto

  

Vanhempien kokemuksia vuorottelevasta asumisesta

  

Nuorten kokemuksia vuorottelevasta asumisesta

  

Vuoroasuminen oikeuden kautta

  

Asiantuntijoiden kokemukset

  

Vuoroasumisen hyötyjä ja edellytyksiä

  

1. Johdanto

  

Mitä on vuorotteleva asuminen

  

Raja vuorottelevan asumisen ja laajennetun tapaamiskäytännön välillä on häilyvä. Mikäli lapsi Ruotsissa viettää enemmän kuin 1/3 osan ajastaan toisen vanhemman luona, määritellään tällainen järjestely vuorottelevaksi asumiseksi. Vuorotteleva asuminen oli tavallisempaa pienten lasten kesken ja pojat asuivat tyttöjä useammin vuorotellen vanhempiensa luona.

  

Erolapset asuvat vielä useimmiten äitiensä luona – 85 % lapsista jäävät asumaan äitinsä kanssa ja 15 % isänsä kanssa. Vuonna 1998 noin 6 % lapsista asui vuorotellen äitinsä ja isänsä kanssa – tämä luku on kasvanut ja vuonna 2003 noin 17 % ruotsalaisista erolapsista asui vuorotellen äitinsä ja isänsä kanssa.

  

Tutkimuksen haasteet

  

Vuorotteleva asuminen ei ole yhtenäinen ilmiö vaan rajanveto niin kutsutun tavallisen tapaamiskäytännön ja vuorottelevan asumisen välillä on vaikea. Samoin monet lapset asuvat jonkin aikaa vuorotellen ja sitten siirtyvät asumaan toisen luo.

  

Jos halutaan arvioida vuorottelevan asumisen vaikutus lapseen, pitäisi tehdä pitkäaikainen tutkimus, missä verrataan ydinperheessä, yhden vanhemman perheessä ja vuorottelujärjestelmässä kasvavia lapsia. Eron vaikutus lapseen on tekijä, joka vaikuttaa sekä yhden vanhemman perheessä että vuorottelujärjestelmässä.

  

On myös vaikeaa tavoittaa perheitä, joiden lapset asuvat vuorotellen äitinsä ja isänsä luona. Osa näistä perheistä löytyy tuomioistuimen pöytäkirjoista, mutta toisaalta nämä tapaukset eroavat niistä, missä vuorottelevasta asumisesta on sovittu vanhempien kesken. Tärkeä kysymys onkin se miten vuorottelevan asumisen ratkaisuun päädyttiin.

  

Tietojen keruu

  

Kun haluttiin tavoittaa tavallisia vuoroasumisperheitä, käytettiin lehti-ilmoituksia, joissa pyydettiin ihmisiä ottamaan yhteyttä ja kertomaan kokemuksistaan. Sen lisäksi haastateltiin 11 perhettä, jotka olivat päätyneet vuorottelevaan asumiseen oikeuden päätöksen kautta. Sen lisäksi perheneuvoloiden, käräjäoikeuksien ja nuorisopsykiatristen hoitoyksiköiden asiantuntijat ovat jakaneet kokemuksiaan.


  

Ylös


  

2. Vuorotteleva asuminen - vanhempien kokemukset

  

Noin 100 vanhempaa on ollut mukana kertomassa kokemuksistaan. Tärkeintä järjestelyn toimivuuden kannalta on vanhempien välinen yhteistyökyky ja kunnioitus toista kohtaan. Vuorottelevan asumisen taustalla voi joskus olla taloudelliset asiat – jotkut isät ovat halunneet vuoroasumista, jotta välttyisi elatusmaksun maksamisesta ja vastaavasti jotkut äidit vastustavat vuoroasumista elatusmaksun menettämisen pelossa.

  

Monet miehet kokevat, että vuoroasuminen on oikeudenmukaisin ratkaisu ja he ovat vihaisia siitä, ettei heidän roolia vanhempana arvosteta. Monet vanhemmat peräänkuuluttavat apua ja tukea valintatilanteessa siksi, etteivät vanhemmat aina pysty erokriisissä laittamaan omia konfliktejaan syrjään ja keskittymään lapsen tarpeisiin. Samoin toivotaan viranomaisilta selkeämpää kannanottoa, mikä olisi lapsen etu erotilanteessa. Koetaan että viranomaiset pyytävät vanhempia sopimaan ja lapsen etu unohtuu.


  

Ylös


  

3. Vuorotteleva asuminen - nuorten kokemukset

  

Tähän tutkimukseen haastateltiin 22 nuorta. Heidän kokemukset ovat olleet pääosin positiivisia. He arvostavat sitä, että ovat saaneet pitää molemmat vanhempansa ja luoda heihin läheiset suhteet. He ovat saaneet nähdä kaksi erilaista tapaa elää ja tutustuminen vanhemman uuteen kumppaniin on rikastuttanut heidän elämäänsä.

  

Haittapuolet ovat olleet enemmän käytännön tasolla – jatkuva pakkaaminen ja muuttaminen on raskasta. Jotkut nuoret olisivat mieluummin asuneet osan ajasta enemmän toisen luona, mutta eivät halunneet nostaa tätä esiin vanhempiensa kanssa pelätessään, että vanhempi loukkaantuu. Sen sijaan he ovat toivoneet, että vanhemmat huomaisivat heidän tarpeensa ja halunsa ja tekisivät päätökset heidän puolesta. Nuoret kokivat, että hinta siitä, että saa pitää hyvät suhteet vanhempiin on jatkuva muuttaminen.

  

Nuoret kokivat myös järjestelyn tiukat aikataulut ongelmana – että pitää olla tietyt päivät isän luona ja päinvastoin. Usein taustalla oli myös vanhemman kumppanin lasten aikataulut – vanhemmat halusivat pitää ”lapsettomia” viikonloppuja ja näin ollen vaihtaminen on melkein mahdotonta.

  

Tyytyväisimmät olivat ne nuoret joiden vanhemmat olivat joustavia, pystyivät yhteistyöhön ja asuivat lähellä toisiaan. Nuoret kantoivat myös paljon huolta vanhemmistaan ja samalla pelkäsivät, että toinen vanhemmista muuttaa kauaksi pois.


  

Ylös


  

4. Vuoroasuminen oikeuden kautta

  

11 perhettä jotka olivat päätyneet vuoroasumiseen oikeuden päätöksen kautta osallistuivat tutkimukseen. Näistä vain puolet jatkoivat vuorottelevaa asumista vuoden päästä oikeuden päätöksestä.

  

Nämä vanhemmat olivat hyvin pettyneitä oikeusprosessiin ja kokivat lapsen edun unohtuneen prosessin aikana.

  

5. Asiantuntijoiden kokemukset

  

Asiantuntijat (perheneuvolat, sosiaalityöntekijät, käräjäoikeudet) joutuvat näkemään enemmän riitaisia tapauksia ja joutuvat harvemmin kosketuksiin ”tavallisten” erovanhempien kanssa. Näin ollen asiantuntijat ehkä suhtautuvat kriittisemmin vuoroasumiseen. Erityisesti pienten lasten osalta suhtauduttiin vuoroasumiseen hyvin varauksellisesti.


  

Ylös


  

6. Johtopäätökset

  

Vuoroasumisen hyödyt

  

- lapsi saa säilyttää hyvät ja läheiset suhteet kumpaankin vanhempaansa
- vanhemmat voivat jakaa vastuuta ja he jaksavat paremmin

  

Vuoroasumisen edellytykset

  

- asuntojen välinen etäisyys on hyvin tärkeä (lapsella ei voi olla kahta päiväkotia/koulua)
- miten vuoroasumiseen päädytään -jos vanhemmat eivät pääse vuorottelusta yhteisymmärrykseen, niin vuoroasumisen edellytyksiä ei välttämättä ole
- vanhempien välinen yhteistyö ja kunnioitus toista kohtaan

  

Tekijät jotka puhuvat sen puolesta ettei vuoroasuminen onnistu

  

- syvät konfliktit vanhempien välillä
- pitkät etäisyydet asuntojen välillä
- väkivalta vanhempien välillä tai vanhemman ja lapsen välillä
- toinen vanhemmista ei ole soveltuva huoltajaksi


  

Ylös


  

Kun pohditaan vuoroasumisen hyötyjä ja haittoja, pitää myös muistaa mitkä ovat vaihtoehdot. Yksinhuoltajien tilanne ei ole lapsen kannalta aina hyvä. Kolmasosa näistä lapsista menettää kontaktin toiseen vanhempaansa ja vuoroasuminen taas mahdollistaa arkikontaktin säilymistä. Lapset kokevat vuoroasumisen oikeudenmukaisemmaksi kuin yhden vanhemman järjestely. Lapsi oppii tuntemaan kummatkin vanhempansa ja hänellä on kaksi samaistumisobjektia ja tämä auttamaan häntä kehittymään ja löytämään itsensä.

  

Vuoroasuminen sinänsä ei ole hyvä tai huono ratkaisu, vaan järjestelyn toimivuus on vanhemmista kiinni; kuinka hyvä ja toimiva ratkaisusta tulee. Ei ole olemassa ideaaliratkaisuja tai malliratkaisuja – jokainen perhe ja lapsi on erilainen. Vuoroasuminen on raskasta lapselle mutta toisaalta antoisaa, jos oikeat edellytykset ovat olemassa.


  

Ylös


  

Lähde: Socialstyrelesen. Växlevis Boende, Att bo hos både pappa och mamma fast de inte bor tillsammans. 2001